Venekaverin omat Veneet

Fiskari nimeltä Elmeri ja venekärpänen.

Elmeri oli meidän ensimmäinen oma vene. Venekuumeen noustua saimme monen mutkan kautta kuulla että Kyläsaaren telakalla Helsingissä on Summalais-mallinen Fiskari, jonka omistaja on vanha herra, joka on muistisairauden takia kykenemätön hoitamaan ja kipparoimaan venettä. Elmeri oli ollut jo useamman vuoden kuivilla kun kävimme kurkkaamassa venettä pressujen alta. Nopealla vilkaisulla se vaikutti melko ränskiltä, mutta rungoltaan suht terveeltä. Moottori oli väsyneen oloinen jo ihan silmämääräisesti, mutta muuten veneessä oli potentiaalia. Sovimme omistaja herran asianhoitajan kanssa suht edullisen kaupan. Maksoimme veneestä telakkapaikan vuosimaksun ja sillä Elmeri tuli meille. Elmeri on käsittääkseni tehty joskus 60-luvulla Haminassa. Lisäksi kuulin kyläsaaren telakan legendaariselta Telakkamestari Juusolta ja muuan "Piippu-Matilta" (tunsivat Elmerin edellisen omistaja), että Elmerin sitloodasta olisi YLE joskus muinoin filmannut Seurasaaren Juhannus - ohjelman. Liekö löytyisi jostain arkistoista, mene ja tiedä? Se ei muuten ollut ainut kerta kun Elmeriin tuli TV-kamerat. Noihin aikoihin oli juuri kielletty löpöllä ajaminen ja Tulli oli tekemässä polttoaineratsiaa Suomenlinna edustalla ja ottivat meistä kopin. Heillä oli maikkarin kympin uutisten porukka tekemässä ratsioista juttua uutisiin ja silloin oli meidän hetki päästä julkisuuteen. Elmeri oli kuvissa ja kipparin haastattelu ja polttoaineen testaus oli illan uutisissa. Liekö tuokin löytyisi jostain pöllölaakson uumenista. Niin, oli muuten Dieseliä tankissa ja Elmeri ja miehistö sai puhtaat paperit.

Venekaupan jälkeen vaihdoimme itse vanha Fordin tilalle käytetyn Sole Dieselin Mini-44 moottorin ja kunnostelimme venettä yleisesti sen verran että saimme sen kunnialla vesille. Elmerillä opeteltiin veneilemään merellä ja Helsingissä. Siihen saakka veneilykokemukset rajoittui isän Yamarin pulpettiveneeseen, joka on Luumäellä Kivijärvellä, edelleen. Yamarinillä ajelin pikkupojasta saakka Kivijärveä edes takaisin ja varmaan sieltä on peräisin viehtymys veneilyyn. Edelleen olen sitä mieltä että vanhoissa puuveneissä on veneilyn fiilistä aidoimmillaan ja jopa jonkinlaista modernille maailmalle pyllistävää asennetta, jota muista veneistä ei löydy. Elmerissä ei ollut plotteria, eikä juuri mitään herkkuja, mutta sen kanssa oppi merimerkit ja lukemaan karttaa, sekä ottamaan "ilmanpaitaa miesten" aallot sopivassa kulmassa vastaan. Vauhti oli sen verran verkkaista, että kerkesi katselemaan karttaa melko tarkastikin. Pikku Sole vei Elmeriä sellaisella 10-solmun matkavauhdilla. Tankilla ei tarvinnut kovin usein käydä. Naftaa meni varmaan kolme litraa tunnissa. 

Sitten kun erään kerran Luumäen mökkireissulla haikara näyttäytyi minulle ja vaimolle, niin siitä ei sitten mennyt kauaa, kun perheeseen muutti kolmas henkilö. Meille syntyi pieni tyttö. Tuolloin Elmeri vietiin maalle telakalle. Minä olin siinä uskossa, että sillä aikaa kun vauva kasvaa, niin minä kunnostelen Elmerin oikein viimeisen päälle tikkiin. Melko pian kävi niin, että vaimoni masu alkoi toistamiseen osoittaa sellaisia merkkejä, että neljäskin perheenjäsen oli tuloillaan. Tällä välin olin päässyt Elmerin kanssa siihen tilanteeseen, että kansi oli hiottu puhtaaksi ja kaikki saumat uudelleen tiivistetty. Toinen kylki oli skrapattu lakoista ja toinen menossa. Sitten loppui usko. Laskeskelin, että Elmerin saaminen haluamaani kuntoon vaatisi noin 150-200 työtuntia. Nettivene auki ja ilmoitus sisään. Oli pakko nostaa puuveneen kanssa kädet pystyyn. Hieman haikein mielin myimme Elmerin Espooseen. Ostaja sanoi, että kunnostelevat Elmeriä lisää ja sitten kun on valmis vesille, niin laituri on jossain päin Espoota.

Kuluvana kesänä kävimme Espoossa katselemassa, että josko siellä näkyisi Elmeriä. Näkyihän siellä. Oli todella ilahduttava ja tunteikas hetki nähdä Elmeri vesillä ja vielä sangen siistissä kunnossa. Hienoa, että vanha ja perinteikäs vene on yhä omassa elementissään.

Lasten varttuessa siihen ikään (5 ja 7v.), että totesimme veneilyn jälleen olevan ihan inhimillisesti tehtävissä, päätimme hankkia DayCruiser mallisen veneen ja siirtyä taas vanhan harrastuksen pariin. Ja kyllä kannatti. Alempana lisää meidän seuraavista veneistä ja Elmeristäkin muutama kuva. Noihin aikoihin kännyköiden kamerat eivät olleet vielä kovin hyviä ja kuvatkaan eivät meenneet suoraan pilveen, joten materiaalia ei Elmeristä hirveästi ole.

AMT200DC - Honda BF150

AMT on hieno vene. Ei poikittaista sanaa. AMT palveli meitä vain yhden vuoden. Melkein heti AMT:n oston jälkeen venekärpänen puri koko perhettä kovasti. Halusimme retkeillä yön yli reissuja ja siihen käyttöön tämä kuusimetrinen deikkari jäi jokseenkin pieneksi. Se on nimensä veroisesti päiväkruiseri. Muutama yö veneessä yövyttiin, mutta kyllä se rehellisyyden nimissä vaatii kunnon leirihenkeä. Ruvettiin katselemaan retkiveneitä.

150hv Hondan hienolla koneella AMT kulkee todella kivasti vähän kovemmassakin kelissä. Daycruiser on hieno konsepti silloin kun kelit on kohdillaan. Meillä kuitenkin tosi usein oli ajokuomut käytössä, koska lapset ja suomen kesä. Itse olen melkoinen vilukissa ja todettakoot, että liikaa ei ole niitä päiviä, kun avoveneellä olisi oikeasti lämmin ajella. Aloitimme kauden 2020 vapun aikoina ja siitä kesäkuun loppupuolelle ajoimme veneellä reilut 40-tuntia. Montaa kertaa ei ollut pressut "tallissa". Mikäli haluat kuulla kokemuksia AMT:stä, niin kysy ihmeessä:

https://www.boatmatestale.com/yhteydenotto/ 

Finnmaster 7600 Sports Family

Halusimme AMT:n jälkeen veneen, jolla meidän nelihenkinen perhe pystyy tekemään yön yli retkiä. Budjetti oli luonnollisesti rajallinen ja kuten monesti kuulee sanottavan, niin veneet on aina kompromisseja. Varsinkin alle 40-jalkaisissa. Päädyimme Finnmasterin retkiveneeseen. Katselimme myös Bellan Falcon Fantinoja, sekä lukuisia muitakin vaihtoehtoja, mutta tämä oli jotenkin asiallisen oloinen. Kotimaisuus on myös ainakin minulle plussaa. Kaikki meidän perheen veneet on ollut Made in Finland. Toivottavasti olisi jatkossakin, mikäli joskus isompaan veneeseen yletetään. Isompi vene taitaa olla krooninen haave kaikilla veneilijöillä. Taloudelliset realiteetit kuitenkin ovat veneilyssä sangen tehokkaita kuumelääkkeitä :)

Venettä hankittaessa kriteereinä oli inhimillinen hankintahinta, sekä sen lisäksi inhimilliset käyttö- ja ylläpitokulut. Lisäksi halusimme, että veneessä olisi:

• Laipiolla erotettu vesi-WC
• Jääkaappi
• Diesel moottori (Mielellään Volvo Penta)
• Meidän veneessä D4 210
• Asialliset nukkumatilat neljälle ( kaksi aikuista ja kaksi lasta )
• Tässä nukkuu keulavuoteessa mukavasti kaksi aukuista ja yksi lapsi
• Avotilan alle menevässä pistopunkassa nukkuu alle 184cm henkilö hyvin ja pienempi kokoinen aikuinen tai lapsi mukavasti
• Pentteri
• Lavuaarit ja painevesi
• Suihku avotilassa
• Meidän veneessä myös lämminvesijärjestelmä
• Lämmitin
• Meidän veneessä Wallaksen valopetroli lämmitin
• Ei ole rehellisyyden nimissä kovin hyvä
• Erillinen puhallin, joka moottorin käydessä lämmittää veneen tehokkaasti ja pitää ikkunat "auki"
• Ohjaushytti
• Harkitsimme myös jenkkiveneitä, joissa avoin ohjaamotila ja nukkumapaikat kannen alla, mutta niissä joutuu harrastamaan kuomuja ja pressuja, joista haluttiin eroon
• Veneen koko ja paino sellainen, että sitä voi vetää max.3500kg trailerilla
• Keulapotkuri

Ollaan nyt ajettu Finnmasterilla reilut 40-tuntia tänä kesänä ja yövytty kymmenkunta yötä. Liikaa tilaa ei veneessä edelleenkään ole, mutta hyviä reissuja tehty ja hommat toiminut kivasti. Veneily on kivaa!! Volvon moottori vie venettä kivasti, mutta isolla kuormalla plaaniin nousu vaatii hieman taiteilua. Oman perheen kuormalla vene nousee plaaniin mukavasti. Kun veneen saa plaaniin, niin sitten kyllä liikkuu tosi kivasti ja isommallakin kuormalla saavuttaa reilun 30-solmun nopeuden. Mukava marssivauhti on siellä 22-25 solmun maastoissa. Koneessa on tuolloin ~2700rpm ja polttoainetta kuluu arviolta noin 20-25 L / tunti. Minusta vene hieman takapainoinen ja jos takana avotilassa istuu ajon aikana pari aikuista, niin trimmin saa pitää ihan miinus tapissa. Muutoin vene tuppaa ruveta laukkaamaan. Olemme kyllä tyytyväisiä valintaan ja toivomme että saamme tämän veneen kanssa useamman mukavan veneilykesän.

Minulla on aikeissa päivittää veneen sähköjä aurinkopaneleiden kanssa, sekä asentaa mahdollisesti myös nyt veneestä puuttuva maasähköjärjestelmä. Teen niistä sitten blogiin erilliset stoorit, jos suunnitelmat toteutuvat.

Mikäli Finnmaster, tai mikä joku muu veneilyyn liittyvä juttuni herättää ajatuksia tai kysymyksiä, niin ota rohkeasti yhteyttä. Mukava vaihtaa ajatuksia.